Kategoria: GreenEvent Blogging
FLOW 2016 ja Sustainable Meal
TYÖHARJOITTELUSSA GREENEVENT OY:SSÄ
Tulenhengen matkassa Saariselällä
Talven hommat alkavat olla tehtynä takana. Kevät alkaa vihdoin saapua.
Me vierailimme reilun kuukauden verran Lapissa Saariselällä. Kaamos taittui siellä hiilikävelyiden merkeissä. Kävelytimme kansainvälisiä asiakasryhmiä hyvällä menestyksellä. Jalkapohjiin tarttui heille mukaanviemisiksi pieni henkäys Lapin taikaa ja suuri annos itsensä voittamista.
Kakslauttasen maisemassa hiilitulillemme pysähtyi jokaisena päivänä matkaajia eri puolilta maailmaa ihmettelemään tulen magiikkaa. ”Miksi poltatte puuta? Koska revontulet syttyvät? Mistä löydän majapaikkani? Missä lumi-iglut ovat?” Näihin kysymyksiin vastailimme aina pientä lapinlisää tarinoihin liittäen. Monet turistit olisivat tarinamme kuultuaan halunneet kokeilla itsekin hiililläkävelyä, mutta rata oli tällä kertaa rakennettu vain harvoille ja valituille yksityisasiakkaille.
Tulilla poikkesi myös paikallista väkeä. Juttelimme useana päivänä erään Anrin kanssa siinä puuta poltellessamme. Ystävystyimme Anrin kanssa ja hän otti tulihommistamme myös videota, jota voi käydä vilkaisemassa täällä: (Hiilitulilla). Tulen loimotus pimeässä on voimakas elementti, sen ääreen on melkein pakko pysähtyä. Välillä se on ihan tarpeen, se pysähtyminen.
Tulista voimaa kevääseen!
Työharjoittelussa
Pienistä puroista tulee... vain vähän isompi puro?
Aloitin Haaga-Helian ammattikorkeakoulun matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmaan kuuluvan työharjoitteluni GreenEventissä keväisenä maanantaiaamuna 2.4. ja lopetin kesäisenä keskiviikkoiltana 30.5.2012. Syy siihen, miksi halusin tehdä työharjoitteluni juuri kyseisessä yrityksessä oli tämä: Halusin jotain kunnolla ympäristöystävällistä sekä jotain erilaista. Sain molemmat.
Ensimmäisestä päivästä lähtien tunnelma toimistolla oli rento ja kotoisa, radio soi taustalla ja kahvia löytyi aina. Omalle työpisteelleni alkoi hyvin pian kerääntyä läppärin seuraksi erilaisia ympäristöystävällisyyteen liittyviä lehtisiä, artikkeleita ja muita lippulappusia, joita muut jättivät minulle tutkittaviksi. Ensimmäisen työviikkoni painopiste oli ympäristöystävällisen ajattelutavan sisäistämisessä liiketoiminnassa, sekä Suomen tapahtuma-alan hahmottamisessa. Sain heti ensimmäisenä päivänä ensimmäiset tehtäväni – ja siitä se ajatus sitten lähti. Muutamaa suurempaa kirjoitustehtävää työstin koko harjoitteluajan, aina kun ei ollut projekteja, jotka vaativat välitöntä huomiota. Muuten tehtävänantoni vaihtelivat laidasta laitaan: Pääsin osallistumaan sekä tuotannon että myynnin ajankohtaisiin projekteihin eli tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen, tutkimaan erilaisia nettisivustoja, varaamaan juhlatiloja, seuraamaan kokouksia ja lopulta keikkapäivänä mukaan tapahtumapisteelle, sekä hoitamaan käytännön järjestelyjä.
Tärkeimmät asiat, mitä opin työharjoitteluni aikana GreenEventissä, eivät kuitenkaan liity käytännön asioihin, vaikka Polaroid –kameran käyttö, tehokas tiedonkeruu ja tarjouspyynnön kirjoittaminen hyödyllisiä taitoja ovatkin. Opin, että yrityksen sisäinen kommunikaatio on äärimmäisen tärkeää. Tämä kommunikaatio on kuin palapeli, joka koostuu sähköposteista, juttelutuokioista, puhelinsoitoista sekä minipalavereista, ja toimiakseen se vaatii jokaista osaansa. Kun on kyse ihmisten välisestä kommunikoinnista, varsinkin työpaikalla, kaikki tieto on tarpeellista. Mutta mikä tärkeintä, opin, että kaikkeen ei tarvitse työharjoittelussa ja -elämässä aina pystyä; pitää vain osata myöntää se, että ei pysty. Ja sen jälkeen kysymään apua.
Tämä tärkeä läksy on ollut hieno oppia niinkin ahkerien ja omistautuneiden ihmisten kuin GreenEventin työntekijöiden seurassa. He eivät vaadi muilta sen enempää kuin itseltänsäkään. GreenEvent on yritys, joka tietää ehdottomasti mitä haluaa, ja he ovat opettaneet minulle, että niin ympäristöystävällisyydessä kuin laajemminkin elämässä jokaisella pienellä teolla on merkityksensä; se ei ehkä tunnu olennaiselta heti, mutta lupaan, että lopussa se on. Joten vastaukseni otsikkoon on tämä: Pienistä puroista tulee joki ja joesta tulee meri. Ajan mittaan.
Siirryn kesän viettoon sekä monia käytännön taitoja että ideoita rikkaampana, mutta ennen kaikkea viisaampana ihmisenä. Suuri kiitos siitä GreenEventin empaattiselle, tarmokkaalle ja rohkealle väelle. Uskon, että tulette tulevaisuudessa näyttämään tietä monelle muullekin omaa polkuaan etsivälle nuorelle.
“There are no passengers on Spaceship Earth. We are all crew.” -Marshall McLuhan, 1964
-Ms. Violet / Dunja Suikkanen
Tunnelmia kongressimessuilta
Jokavuotiset kongressimessut järjestettiin tällä viikolla. Alan toimijat esittäytyvät messuosastoillaan ja kokoustiloihin aikataulutetaan melkoinen määrä esityksiä ja alustuksia erilaisista aiheista. Näinhän se menee. Asiakkaat ja tarjoajat, tutut ja vähemmän tutut tapaavat toisiaan. Pelkkien osastojen kiertämiseen saa helposti kulumaan sen kolmisen tuntia, helposti. Kävin itse mm. kuuntelemassa case-esittelyn ympäristöystävällisesti rakennetusta pohjoismaisesta konferenssista. Peilasin omaa tapaamme toimia tähän kyseiseen esiteltyyn caseen. Vaikutti mukavan tutulta tuo malli. Tuntui hyvältä huomata, että on asiaan paneutuvia toimijoita, jotka asettavat riman yhtä korkealle kuin minne sen itse on sijoíttanut. Tämän alan osaajia tarvitaan varmasti! Messuosastoilla sen sijaan ympäristömyönteisyys näkyi edelleen valitettavan vähän.
Mitä muuta messuilta? Tuttuus ja turvallisuus ei ole huono asia. Rohkeus ja tinkimättömyys taas sitten - no, hieman harvinaisempia hyveitä.
Toimistollamme odotellaan kovasti puiden vihertymistä.
Näissä tunnelmissa, rohkeasti.
"How do you see this tree? Is it really green? Don’t be afraid to paint it as green as possible."
- Paul Gauguin -
TERVETULOA GREEN-BLOGIIN!
Mukavaa, että pääsit käymään. Jos siltä tuntuu, niin osallistu keskusteluun jättämällä kommentti ja muista myös tilata suora RSS-feed niin pysyt ajantasalla!
